13.8.14

Oikeuttaako vanhuus olemaan epäkohtelias

Istuin tässä päivänä muutamana omassa suosikkikahvilassani Mikkelin torilla. Kuinka ollakaan samaan kahvilaan oli saapunut myös nuori mies akustisen kitaransa kanssa. Kaupungissa oli näet samaan aikaan rokkifestifaalit. Festifaalipaikka oli muuten ihan kotini naapurissani, joten saatoin kuunnella sen konsertteja omalta parvekkeeltani. Mutta siitä myöhemmin.

Nuori kitaristi soitti ihan kohtuullisen hyvin ja hyvää musiikkia, joka oli minulle tosin vierasta, mutta silti se oli melodista ja kaunista kuunnella. Nautin suuresti kahvikupposestani torilla tuota musiikkia kuunnellessani. Olo oli melkein kuin jossain Keski-Euroopassa.

Kohta takavasemmalta saapui vanha nainen rollaattorin kanssa torikäytävää kävellen. Kun hän oli kahvilan kohdalla, hän yhtäkkiä parani - tai ainakin saattoi ottaa kätensä pois rollaattorilta - ja hän laittoi kädet korvilleen ja työnsi vartalollaan rollaattoria eteenpäin. Vanhus osoitti varsin konkreettisella tavalla, ettei hän pitänyt nuorukaisen esittämästä musiikista tai sitten hän vain protestoi esitystapaa - torilla esiintymistä - kohtaan, en tiedä, kumpi.

Hämmästyin ja sitten melkein suutuin. Hyvä, etten mennyt sanomaan tuolle vanhalle naiselle, kuinka epäkohtelias hän oli. Jos hän tulee torille, julkiselle paikalle, kävelemään, hänkin voisi käyttäytyä kohteliaasti ja tahdikkaasti, vaikka on vanhus. Pitipä sitten musiikista tai sitten ei. Ohikulku kesti muutaman sekunnin. Sen ajan voi kestää vaikka millaista musiikkia ilman tuollaisen epäkohteliaisuuden esittämistä.

Jokunen vuosi sitten jouluna oli paikallisessa supermarketissa paljon asiakkaita. Myös autoja oli parkkialueella runsaasti. Yksi naiskuljettaja ei millään päässyt pois omalta parkkisektoriltaan, kun ei uskaltanut mennä yhtenäiseen jatkuvan jonon väliin. Hän odotti ja odotti ja minä hänen takanaan. Aikani odotettuani sanoin pitkätukkaiselle nuorimmaiselleni - pojalleni - mene ja auta tuota naista ja pysäytä tuo jono vähäksi aikaa, jotta hän pääsee kotiin.

Poikani teki pyyntöni mukaan, mutta mitä tapahtuikaan? Jonossa etenevä vanha mies yritti ajaa poikani päälle ottamalla oikein vauhtia ja kiihdyttämällä autoansa, kun poikani nosti kätensä kohteliaasti pystyyn ja näytti naiselle: "Ole hyvä ja aja pois!" Kyllä oli lähellä koko joulumielen häviäminen tuon vanhan miehen vuoksi. Mietin, voiko tuollainen olla totta. Hänhän yritti tappaa poikani. Miksi? Mahdollisesti hänen pitkän tukkansa vuoksi - näin päättelin. Minkäänlaista joulumieltä vanhalla miehellä ei ollut, vain jotain aivan muuta - sappea ja katkeruutta.

Tuolloin ja nyt torilla mietin, mihin karisee iän karttuessa vanhan ihmisen kohteliaisuus, jota heille ihan varmasti on opetettu - kotona tai koulussa. Vai katoaako joitain oleellisia asioita vanhuksilta, kun he vanhenevat ja muisti heikkenee? Jos katoaa, miksi he sitten liikkuvat tai saavat liikkua vapana kaupungilla. Hehän ovat vaarallisia muille ihmisille. Ja kun he - tai ainakin jotkut heistä - kaiken lisäksi vielä kauhistelevat nuorison mukamas epäkohteliasta käyttäytymistä, eivätkä itse huomaa omaa ollenkaan omaa epäkohteliasta käyttäytymistään. Minua ainakin tuollainen ärsyttää.

No itsekin vanhenen tai olen minäkin oikeasti jo vanhus. Mutta Herra varjele minua, ettei minusta koskaan tule tuollaista. Sitä odotellessani kuuntelin parvekkeella, kun HIM soitti minulle varsin tuntematonta musiikkiaan lahden toisella puolella. Eipä vanhuksen tällä kertaa tarvinnut lähteä kotinsa parveketta kauemmaksi rock-konserttia kuuntelemaan. Sai vielä kaupan päälliseksi komean ilotulituksenkin katseltavakseen. Kiitos Jurassic Rock!


Hannu Pyykkönen
nettihoukka@gmail.com

Ei kommentteja: